..on!

Nimittäin posti on tuonut muutaman kerran tälle keväälle mieluisan lähetyksen, uusia karttoja. Nyt on koossa kartat tuleville vaelluksille, ei ihan heti tarvitse uusia hankkia

Ihanaa on suunnitella ja matkata kartalla, miettiä paljonko jaksaa kävellä ja missä yöpyä. Tutkia netistä kertomuksia noilta tienoilta ja katsella kuvia. On syntynyt kuva, mihin haluaa mennä, mutta milloin, se on jo eri juttu. Ja kenen kanssa, kestääkö kunto jne.

Kaverista on hiukan uupeloa, elokuun reissu on ok, mutta kesäkuun toteutuminen miehen kanssa vielä arveluttaa. Saattaapi joutua töihin ja silloin on ehkä mietittävä yksin matkaan lähtemistä, mikä toisaalta houkuttaa, mutta tietenkään ei ole järkevää. Vaan merkityillä reiteillä Kevolla ei yksin joutune olemaan eikä polulla pysyessä myöskään eksy , ellei sitten vaivu meditatiivisen kävelyn tilaan tossua toisen eteen asetellessaan, kuten minulle kävi Saariselällä Lankojärveltä päin Rautulampea lähestyessäni Siinä hetken arvottuani päättelin, että eiköhän tämä polku vie perille sinne, mihin olen menossa ja niinhän se vei. Ajan- ja paikantaju vain katosi yhtäkkiä.

Joka tapauksessa mitä mainiointa ajanvietettä tuo karttojen tutkiminen!